Eero Järnefelt was one of the few Finnish artists who had been
trained in the St. Petersburg Academy. Although Järnefelt himself
belittled his St. Petersburg training, it had certainly left its slamp
on him. Combined with later Parisian influences it helped him become
one the finest portraitists in the history of Finnish art.
The
portrait of Matilda Wrede
(1896) bears out Järnefelt's
statement that the portrait is the most favourable subject for the
Realist painter. It forced one to delve into another personality, and
to forget one's quick and perhaps superficially subjective opinion.
![[NEXT PAGE]](/fng/pic/www4/common/arrow/nuoli2.gif){kind=icon}
The Decades of Realism and National Romanticism 
Walter Runeberg : Apollo ja Marsyas Amor ja Bacchus lapsina Johannes Takanen : Aino Andromeda National Romantic Karelianism Adolf von Becker : Äidiniloa Victor Westerholm : Knutsbodan vuoret Kukkivia hedelmäpuita, Suresnes Albert Edelfelt : Ellen Edelfelt Kuningatar Blanka Lapsen ruumissaatto Pasteurin muotokuva, harjoitelma Pariisin Luxemburgin puistossa Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä Gunnar Berndtson : Peilin ääressä Morsiamen laulu Aukusti Uotila : Lammaspaimen Kalastuspaikka kuutamolla Akseli Gallen-Kallela : Kullervon kirous Ilmarinen kyntää kyisen pellon Poika ja varis Mädäntynyt kuha Aino-taru Lemminkäisen äiti Velisurmaaja Tytön pää, Pikku Anna Kevät Démasquée Eero Järnefelt : Taiteilijan pojan muotokuva Matilda Wreden muotokuva Kaislikkoranta Pielisjärven syysmaisema Raatajat rahanalaiset Pekka Halonen : Viulunsoittaja Oijustie Avannolla Syksyinen raita Tienraivaajia Karjalassa Helene Schjerfbeck : Vihreä asetelma Istuva valkopukuinen nainen Toipilas Kansakoulutyttö Mustataustainen omakuva Omakuva 1944 Maria Wiik : Hilda Wiikin muotokuva Maailmalle Juho Rissanen : Sokea Povarissa Rauta kaulassa Lapsuuden muisto
