People were the essence of Helene Schjerfbeck's art. But her human figure
compositions were not really portraits. In addition to portraying likeness and
character she wanted to appraise and even criticize. She was at her severest
and most ruthless in her self-portraits.
Now that I so seldom have
the strength to paint, I have started on a self-portrait. This way the model
is always available, although it isn't at all pleasant to see oneself.
![[NEXT PAGE]](/fng/pic/www4/common/arrow/nuoli2.gif){kind=icon}
The Decades of Realism and National Romanticism 
Walter Runeberg : Apollo ja Marsyas Amor ja Bacchus lapsina Johannes Takanen : Aino Andromeda National Romantic Karelianism Adolf von Becker : Äidiniloa Victor Westerholm : Knutsbodan vuoret Kukkivia hedelmäpuita, Suresnes Albert Edelfelt : Ellen Edelfelt Kuningatar Blanka Lapsen ruumissaatto Pasteurin muotokuva, harjoitelma Pariisin Luxemburgin puistossa Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä Gunnar Berndtson : Peilin ääressä Morsiamen laulu Aukusti Uotila : Lammaspaimen Kalastuspaikka kuutamolla Akseli Gallen-Kallela : Kullervon kirous Ilmarinen kyntää kyisen pellon Poika ja varis Mädäntynyt kuha Aino-taru Lemminkäisen äiti Velisurmaaja Tytön pää, Pikku Anna Kevät Démasquée Eero Järnefelt : Taiteilijan pojan muotokuva Matilda Wreden muotokuva Kaislikkoranta Pielisjärven syysmaisema Raatajat rahanalaiset Pekka Halonen : Viulunsoittaja Oijustie Avannolla Syksyinen raita Tienraivaajia Karjalassa Helene Schjerfbeck : Vihreä asetelma Istuva valkopukuinen nainen Toipilas Kansakoulutyttö Mustataustainen omakuva Omakuva 1944 Maria Wiik : Hilda Wiikin muotokuva Maailmalle Juho Rissanen : Sokea Povarissa Rauta kaulassa Lapsuuden muisto
