Isak Wacklin ja suomalainen rokokoo

Tuhatseitsemänsataaluvun Suomella ei ollut paljon tarjota taiteilijoilleen. Varsinaisesta taiteilijakunnasta ei vielä voinut puhua, sillä ala oli muutaman yksittäisen tekijän varassa.Taideopetusta ei ollut lainkaan, joten suomalaistaiteilijat joutuivat hakemaan oppinsa muiden maiden kouluista. Luontevimpana opiskelupaikkana oli emämaa Ruotsin taideakatemia Tukholmassa. Taiteeseen tottumaton kotimainen yleisökään ei osannut paljoa taiteilijoiltaan vaatia tai edellyttää: kirkko tarvitsi uskonnollisia aiheita, aatelisto ja porvaristo muotokuvia.

Kansainvälisistä taidevirtauksista ei Suomessa juurikaan ollut tietoa. Ne suodattuivat maahan monien vaiheiden ja pitkien aikojen kuluessa, alkuperäisistä tavoitteistaan huomattavasti muuntuneina, omiin oloihin sovellettuina. Näin syntyi Suomeen 1700-luvulla oma rokokoonsakin, kaukainen versio ranskalaisesta esikuvasta.

Isak Wacklin (1720 - 58), suomalaisen rokokootaiteen yksinäinen edustaja, aloitti uransa vaatimattomasti. Parikymmenvuotiaana hän opiskeli muotokuvamaalausta Tukholmassa ja tapettimaalausta Pietarissa. Muutamaa vuotta myöhemmin hän sai Tukholman hallioikeudelta luvan toimia sekä muotokuvamaalarina että harjoittaa tapettimaalausta ja lakkausta. Näillä avuilla hän ei kuitenkaan vielä 1700-luvun Suomessa kyennyt elättämään perhettään. Wacklin viettikin suurimman osan elämästään Ruotsissa, missä muotokuvatilauksilla oli suurempi kysyntä ja taiteella valveutuneempi asiakaskunta.

Isak Wacklinin taiteilijantyön laajuus on tuntematon: paljon hänen töitään lienee toistaiseksi tunnistamattomina Ruotsissa. Kaikkiaan hänen tuotannostaan tunnetaan tällä hetkellä vain runsaat kolmekymmentä teosta.

Isak Wacklin ja suomalainen rokokoo