Sulho Sipilä
(1895 - 1949) oli alkujaan herkästi uusiin
ilmiöihin syttyvä Tulenkantajia lähellä ollut taiteilija, jonka
intiimeissä, usein naivistisiksikin luonnehdituissa kaupunkikuvissa on
pohjana vahva kokeileva henki. Sipilän kaupunki ei kuitenkaan ole ajan
useiden muiden kaupunkikuvaajien klassisoiva ja surumielinen tai
uhkaava ja vailla ihmisiä oleva asfalttikenttä, vaan uudenaikainen,
satamia ja laivoja, uuden ajan tunnuksia heijasteleva maailma.
![[SEURAAVA SIVU]](/fng/pic/www4/common/arrow/nuoli2.gif){kind=icon}
Menneisyys, nykyisyys vai tulevaisuus ? Kuvataiteen linjanvedon vaikeus 1920-30 -luvuilla 
Ernst Krohn : Koulutyttö Sakari Tohka : Nuoruus Eemu Myntti : Uimarannalla Yrjö Saarinen : Lepohetki Vilho Lampi : Raita Saunan katto Eero Nelimarkka : Neiti Kekäläinen Kaupungin melu ja hiljaisuus Väinö Kunnas : Kaupunkikuva Harmaa tanssi Sulho Sipilä : Luistinrata Sisäkuva, soittava nainen Ragnar Ekelund : Nôtre-Dame Olli Miettinen : Asetelma, La Piste II Birger Carlstedt : Paysage étrange Edwin Lydén : Ukonilma Otto Mäkilä : Kesäyö Satu Wäinö Aaltonen : Jean Sibelius Paavo Nurmi Graniittipoika Kahlaaja Aleksis Kivi, luonnos
