Kalevalan sankareista Sjöstrandia kiinnosti erityisesti Kullervo.
Hänen oli helppo samastaa kehdosta kolmipäiväisenä nouseva Kullervo
siihen, miten Suomen kuvanveisto sekin nousi kehdostaan taiteilijan
johdattelemana. Sovinnaista Sjöstrandia kiehtoi hurjapäisen Kullervon,
alistetun orjan pojan kohtalo. Hän kuvasi onnettoman Kullervon elämän
alun ja lopun: muutaman päivän vanhan Kullervon osoittamassa yli-ihmisen
voimiaan riistäytymällä irti häntä kahlinneista kapaloista, valmiina
taistelemaan oikeuksiensa ja sukunsa surman puolesta (
Kullervo
katkoo kapalonsa
1858). Sjöstrand kuvasi myös Kullervon mieheksi
varttuneena, syöksymässä omaan miekkaansa väkivaltaisen, taistelua ja
tappamista täynnä olleen elämänsä ainoaksi mahdolliseksi päätökseksi
(
Kullervon surma
).
![[SEURAAVA SIVU]](/fng/pic/www4/common/arrow/nuoli2.gif){kind=icon}
Biedermeierin aika B.A. Godenhjelm ja C.E. Sjöstrand, Helsingin piirustuskoulun ensimmäiset opettajat 
Berndt Abraham Godenhjelm : Omakuva pietarilaisessa työhuoneessa Carl Eneas Sjöstrand : Kullervo puhuu miekalleen Kullervo katkoo kapalonsa Robert Wilhelm Ekman : Ilmatar Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa Suomen Taideyhdistyksen kokoelmat ja ajatus museorakennuksesta Magnus von Wright : Pulska-alli Sorsia Wilhelm von Wright : Riippuvia sorsia Magnus von Wright : Liljenstrandin talo talvella Annankatu kylmänä talviaamuna Ferdinand von Wright : Huuhkaja iskee jänikseen Ensi yllätys Haminalahden puutarhassa Taistelevat metsot
