Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa (1868) kertoo tuokion veteliläisen kruununtorpparin vaimon vaiheista, kun tämä 1860-luvun suurina nälkävuosina elätti perhettään laulamalla ja soittamalla kannelta. Kreeta Haapasalossa nähtiin kalevalaisen muinaisuuden henkilöitymä. Hänen kauttaan uskottiin löydettävän välitön kosketus aitoon kalevalaisuuteen ja sen tuhatvuotiseen tulkkiin, kanteleeseen. Suomalaisten uskottiin olevan sanan mahtiin, tietoon ja sivistykseen luottavaa kansaa. Korostaahan Suomen kansanrunouskin kansallishenkeä, erotukseksi pohjoismaisten naapurien sotaisia ansioita ihannoivasta runoudesta.
Kansaan liittyneet eettiset arvot heijastuvat kaikkialla Ekmanin
Kreeta Haapasalo -kuvassa. Talonpoikaistupa on kuvattu kansatieteellisen
tarkasti, jokainen kahvikuppi ja tuolinjalka huolellisen täsmällisesti.
Samalla kyse on myös koko sääty-yhteiskunnan muotokuvasta: Krimin
sodan veteraani, pieni poika, verkkoa paikkaava kalastaja, talonpoikaisnaiset
ja vierailulla musiikkia kuuntelemassa olevat säätyläisneidit. Kaikki nämä
muodostavat yhdessä kansallisromanttisen unelman yhtenäisestä, luokattomasta
Suomen kansasta. Ajan poliittista tilannetta vartioi Venäjän Aleksanteri I:n
värikuva seinällä, taiteilijan nimikirjoituksella varustettuna.
![[SEURAAVA SIVU]](/fng/pic/www4/common/arrow/nuoli2.gif){kind=icon}
Biedermeierin aika B.A. Godenhjelm ja C.E. Sjöstrand, Helsingin piirustuskoulun ensimmäiset opettajat 
Berndt Abraham Godenhjelm : Omakuva pietarilaisessa työhuoneessa Carl Eneas Sjöstrand : Kullervo puhuu miekalleen Kullervo katkoo kapalonsa Robert Wilhelm Ekman : Ilmatar Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa Suomen Taideyhdistyksen kokoelmat ja ajatus museorakennuksesta Magnus von Wright : Pulska-alli Sorsia Wilhelm von Wright : Riippuvia sorsia Magnus von Wright : Liljenstrandin talo talvella Annankatu kylmänä talviaamuna Ferdinand von Wright : Huuhkaja iskee jänikseen Ensi yllätys Haminalahden puutarhassa Taistelevat metsot
