Veljesten taiteella on hyvin selvä yhteinen lähtökohta: sammumaton kiinnostus luontoon ja eläimiin, ennen kaikkea lintuihin. Uskollisuus todellisuudelle teki heistä yhtä paljon lintutieteilijöitä ja eläintieteilijöitä kuin taiteilijoita. Veljesten isä, eläkkeelle siirtynyt armeijan upseeri ja suomalaisen maalaisaatelin edustaja, harrasti innokkaasti metsästystä. Haminanlahdella, Kuopion lähellä olevan kartanon ympäristössä tehdyt, isän teeriretket, olivat poikien ensimmäinen kosketus luontoon, sen seikkaperäiseen tarkkailuun ja tutkimiseen.
Taiteen tekemisen olot olivat vaikeat etäisessä Savossa,
Haminanlahden kartanossa. Välineet oli keksittävä itse, varsinkin kun
poikien isä ei mitenkään kannustanut poikiaan taiteen tiellä,
pikemminkin päinvastoin. Värit valmistettiin niistä tarveaineista,
joita käsiin saatiin. Ruskeaa väriä tuli vahvasta kahvista, mustaa
tervasta, muita värejä kasveista. Kaikki veljekset aloittivat kuvien
tekemisen vesiväreillä. Magnukselle ja Wilhelmille tuotti
öljyväritekniikan opetteleminen myöhemmin suoranaisia hankaluuksia.
Biedermeierin aika
B.A. Godenhjelm ja C.E. Sjöstrand, Helsingin piirustuskoulun ensimmäiset opettajat
Berndt Abraham Godenhjelm : Omakuva pietarilaisessa työhuoneessa
Carl Eneas Sjöstrand : Kullervo puhuu miekalleen
Kullervo katkoo kapalonsa
Robert Wilhelm Ekman : Ilmatar
Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa
Suomen Taideyhdistyksen kokoelmat ja ajatus museorakennuksesta
Magnus von Wright : Pulska-alli
Sorsia
Wilhelm von Wright : Riippuvia sorsia
Magnus von Wright : Liljenstrandin talo talvella
Annankatu kylmänä talviaamuna
Ferdinand von Wright : Huuhkaja iskee jänikseen
Ensi yllätys
Haminalahden puutarhassa
Taistelevat metsot