Magnuksella oli vanhimpana veljenä suuri merkitys nuorempien
kehitykselle. Jo varhain hän oli tehnyt selväksi itselleen mitä
tulevaisuudelta tahtoi: hän pyrki eläintieteelliseksi kuvittajaksi.
Määrätietoisesti hän ryhtyi kuvaamaan kaikkia havaitsemiaan lintuja
kerätäkseen aineistoa lintukuvastoa varten. Viittä vuotta nuorempi
Wilhelm auttoi auliisti. Koska kotimaalla ei ollut käyttöä eläintieteelliselle
kuvittajalle, Magnus ja vähän myöhemmin Wilhelmkin muuttivat Ruotsiin.
Ura lähti siellä niin hyvin liikkeelle, että
Wilhelm von Wright
päätti jäädä Ruotsiin loppuelämäkseen. Toimi Tiedeakatemian piirtäjänä takasi
toimeentulon, eivätkä tehtävät käsittäneet vain lintujen kuvaamista
vaan myös linnunmunien, perhosien, kalojen tai simpukoiden esittämisen.
Wilhelmin pikku piirteitä myöten todellisuudelle uskollisesta maalaustavasta
on osoitus yksi hänen harvoista säilyneistä öljymaalauksistaan
Riippuvia sorsia
(1851). Pariisin maailmannäyttelyssä hän olisi
mieluummin halunnut nähdä tämän maalauksensa luonnontieteellisten kuvien
joukossa kuin taideosastolla.
![[SEURAAVA SIVU]](/fng/pic/www4/common/arrow/nuoli2.gif){kind=icon}
Biedermeierin aika B.A. Godenhjelm ja C.E. Sjöstrand, Helsingin piirustuskoulun ensimmäiset opettajat 
Berndt Abraham Godenhjelm : Omakuva pietarilaisessa työhuoneessa Carl Eneas Sjöstrand : Kullervo puhuu miekalleen Kullervo katkoo kapalonsa Robert Wilhelm Ekman : Ilmatar Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa Suomen Taideyhdistyksen kokoelmat ja ajatus museorakennuksesta Magnus von Wright : Pulska-alli Sorsia Wilhelm von Wright : Riippuvia sorsia Magnus von Wright : Liljenstrandin talo talvella Annankatu kylmänä talviaamuna Ferdinand von Wright : Huuhkaja iskee jänikseen Ensi yllätys Haminalahden puutarhassa Taistelevat metsot
