Etäällä pääkaupungin tapahtumista ja taide-elämän uusimmista virtauksista Ferdinand von Wright jatkoi vuosikymmenestä toiseen lintujensa ja lähiympäristönsä kuvaamista. Taiteen valtavirtaukset muuttivat suuntaa, uudet ihanteet valloittivat alaa, Ferdinand jatkoi sitä minkä parhaiten taisi ja tunsi. Vähitellen hänestä tuli Suomen taiteen kummajainen, vähän huvittava vanha mies Suomen korvessa, jota ei otettu enää vakavastikaan. Näin siihen asti kunnes Ferdinand, kauan sairaana oltuaan ja vähäisempiin tehtäviin tyydyttyään, maalasi suurikokoisen maalauksen Taistelevat metsot (1886). Siinä hän palasi aikaisempiin luonnontaistelun aiheisiinsa. Mutta tällä kertaa taistelua ei käydä elämästä ja kuolemasta, vaan puiden varjossa tarkkailevan koppelon suosiosta. Taistelevat metsot liitti ikääntyneen Ferdinandin takaisin ajan taiteen kokonaiskuvaan. Maalaus ostettiin Taideyhdistyksen kokoelmiin, ja sen vastaanotto oli välittömän ihastunut. Taistelevat metsot on työ, jonka suosiota mikään ei ole kyennyt järkyttämään. Käsinmaalattuina kopioina, painokuvajäljennöksinä, ristipistotöinä ja kuvakudoksina se on levinnyt vuosikymmenien aikana tuhansiin koteihin.
Biedermeierin aika B.A. Godenhjelm ja C.E. Sjöstrand, Helsingin piirustuskoulun ensimmäiset opettajat 
Berndt Abraham Godenhjelm : Omakuva pietarilaisessa työhuoneessa Carl Eneas Sjöstrand : Kullervo puhuu miekalleen Kullervo katkoo kapalonsa Robert Wilhelm Ekman : Ilmatar Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa Suomen Taideyhdistyksen kokoelmat ja ajatus museorakennuksesta Magnus von Wright : Pulska-alli Sorsia Wilhelm von Wright : Riippuvia sorsia Magnus von Wright : Liljenstrandin talo talvella Annankatu kylmänä talviaamuna Ferdinand von Wright : Huuhkaja iskee jänikseen Ensi yllätys Haminalahden puutarhassa Taistelevat metsot
