Fanny Churberg in (1845 - 92) tapa kokea luonto poikkesi suuresti totutusta düsseldorfilaisesta idyllisyydestä. Olen katsellut hellettä - rauhaa ennen myrskyä - koko luontoa niin hehkuvan raikkaana ja tyynenä (rakkauden kuva).
Fanny Churbergille luonto oli suurten tunteiden ja tunnelmien
loppumaton kenttä, jossa vallitsi koskaan päättymätön taistelu.
Luonto oli jotain aivan liian suurta, jotta ihminen olisi siihen voinut
osallistua. Churbergin maisemien ihminen, sen harvan kerran kun
hän on mukana, on mitätön osanen suuressa kokonaisuudessa, merkitystä
vailla.
Düsseldorfilainen maisema - ihanteellisuutta, rauhaa, hurjuutta
Werner Holmberg : Hämäläinen humalisto
Kyröskoski
Myrsky Näsijärvellä
Postitie Hämeessä
Hjalmar Munsterhjelm : Lähestyvä ukonilma
Berndt Lindholm : Koivumaisema ; Kauranleikkuu
Fanny Churberg : Talvimaisema, iltarusko
Kuutamo, harjoitelma
Talvimaisema
Karl Emanuel Jansson : Valkohilkkainen eukko
Ahvenanmaalaisia miehiä pelaamassa korttia kajuutassa (Ristiässä)
Sakariston ovella
Valkoinen uuni 