Laatukuva, joka maiseman ohella kuului düsseldorfilaiseen taideohjelmaan, jäi Suomessa maisemamaalauksen rinnalla vähäiseksi. Sen yksinäiseksi ja lyhytaikaiseksi mestariksi nousi Karl Emanuel Jansson (1846 - 74).
Fredrik Cygnaeuksen monivuotinen määrätietoinen pyrkimys oli kouluttaa maalle historiamaalari antamaan isänmaakäsitykselle historiallista pohjaa. Tämä sai hänet painostamaan nuorta Janssoniakin historiamaalarioppiin. Kohtaukset jokapäiväisestä elämästä tuntuivat Janssonista kuitenkin niin paljon luontevammilta, että hän rohkeni uhmata suuren auktoriteetin toivomusta.
Jansson ei tuntenut Düsseldorfia oikeaksi ympäristökseen, vaikka
ottikin kiitollisuudella annetun opetuksen vastaan. Omimmillaan hän
olisi varmasti ollut ranskalaisen valomaalauksen parissa; siihen ei
kuitenkaan ollut mahdollisuuksia.
![[SEURAAVA SIVU]](/fng/pic/www4/common/arrow/nuoli2.gif){kind=icon}
Düsseldorfilainen maisema - ihanteellisuutta, rauhaa, hurjuutta 
Werner Holmberg : Hämäläinen humalisto Kyröskoski Myrsky Näsijärvellä Postitie Hämeessä Hjalmar Munsterhjelm : Lähestyvä ukonilma Berndt Lindholm : Koivumaisema ; Kauranleikkuu Fanny Churberg : Talvimaisema, iltarusko Kuutamo, harjoitelma Talvimaisema Karl Emanuel Jansson : Valkohilkkainen eukko Ahvenanmaalaisia miehiä pelaamassa korttia kajuutassa (Ristiässä) Sakariston ovella Valkoinen uuni 
