Kaksi suomalaista kuvanveistäjää sijoittuu vaiheeseen, jossa veistoksellinen realismi vielä etsi suhdettaan historiallisiin ja mytologisiin aiheisiin. Walter Runeberg (1838 - 1920) oli menestyksekkäästi harjoittanut opintoja ensin Kööpenhaminassa, sittemmin Roomassa ja Pariisissa ja ryhtynyt määrätietoisesti pyrkimään Sjöstrandin rinnalle maan johtavaksi kuvanveistäjäksi. Sjöstrandin varovainen klassismi ja hienoinen romantiikka joutui vastatusten Runebergin ihanteellisen klassismin, voimakkaan idealismin ja orastavan realismin kanssa. Walter Runebergin arvomaailman lähtökohta on selvä, taiteilijan isä oli kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg.
Walter Runeberg oli Roomassa ahkerasti tutkinut antiikin
veistoksia ja lähettänyt näytteitä töistään kotimaahan. Marmorinen
Apollo ja Marsyas
(1874) syntyi helsinkiläisrouvien
arpajaisilla keräämien varojen turvin. Kyseessä on Suomen ensimmäinen
suuri marmoriveistos. Olympoksen valon jumala on voittanut soittokilvassa
haastajansa, pimeyden ja maallisuuden edustajan Marsyaksen. Apollo on
ruumiillistettu ylevään ja ihannoidun kauniiseen vartaloon, Marsyas
kyyristelee maallisten intohimojensa kahleissa. Runeberg kuvasi kertomuksen
ylevän ja voittoisan puolen. Tarun jatko tulee veistoksessa esille vain
Marsyaksen syliin heitetyn vuohennahan muodossa: Apollo nylki vuohen
sukua edustavan satyyrin elävältä.
![[SEURAAVA SIVU]](/fng/pic/www4/common/arrow/nuoli2.gif){kind=icon}
Realismin ja kansallisromantiikan vuosikymmenet 
Walter Runeberg : Apollon ja Marsyas Amor ja Bacchus lapsina Johannes Takanen : Aino, merelle katsova Andromeda Kansallisromanttinen karelianismi Adolf von Becker : Äidin iloa Victor Westerholm : Knutsbodan vuoret Kukkivia hedelmäpuita, Suresnes Albert Edelfelt : Taiteilijan sisaren Ellen Edelfeltin muotokuva Kuningatar Blanka Lapsen ruumissaatto Louis Pasteurin muotokuva, harjoitelma Pariisin Luxembourgin puistossa Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä Gunnar Berndtson : Peilin ääressä Morsiamen laulu Aukusti Uotila : Lammaspaimen Kalastuspaikka kuutamolla Akseli Gallen-Kallela : Kullervon kirous Ilmarinen kyntää kyisen pellon, luonnos Pariisin paviljongin kupolifreskoihin Poika ja varis Mädäntynyt kuha Aino-taru, triptyykki Lemminkäisen äiti Velisurmaaja Tytön pää, Pikku Anna Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten Démasquée Eero Järnefelt : Taiteilijan pojan muotokuva Matilda Wrede Kaislikkoranta Syysmaisema Pielisjärveltä Raatajat rahanalaiset (Kaski) Pekka Halonen : Viulunsoittaja Oijustie Avannolla Syksyinen raita Tienraivaajia Karjalassa Helene Schjerfbeck : Vihreä asetelma Pukukuva I Toipilas Kansakoulutyttö Omakuva, musta tausta Punatäpläinen omakuva Maria Wiik : Hilda Wiikin muotokuva Maailmalle Juho Rissanen : Sokea Povarissa Rauta kaulassa Lapsuuden muisto (Miehet, poika ja isä)
