Suhteensa realismiin toi ajan taiteilijoista selvimmin julki
Eero Järnefelt
(1863 - 1937):
Vain tosi on
pysyväistä
. Vain todellisuuteen pohjautuva taide oli aitoa,
kaikki muu oli tekemällä tehtyä ja ajan mittaan kestämätöntä.
Jokainen taiteilija voi puhtaasti esittää ainoastaan sitä, mitä hän
on itse ymmärtänyt ja kokenut.
![[SEURAAVA SIVU]](/fng/pic/www4/common/arrow/nuoli2.gif){kind=icon}
Realismin ja kansallisromantiikan vuosikymmenet 
Walter Runeberg : Apollon ja Marsyas Amor ja Bacchus lapsina Johannes Takanen : Aino, merelle katsova Andromeda Kansallisromanttinen karelianismi Adolf von Becker : Äidin iloa Victor Westerholm : Knutsbodan vuoret Kukkivia hedelmäpuita, Suresnes Albert Edelfelt : Taiteilijan sisaren Ellen Edelfeltin muotokuva Kuningatar Blanka Lapsen ruumissaatto Louis Pasteurin muotokuva, harjoitelma Pariisin Luxembourgin puistossa Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä Gunnar Berndtson : Peilin ääressä Morsiamen laulu Aukusti Uotila : Lammaspaimen Kalastuspaikka kuutamolla Akseli Gallen-Kallela : Kullervon kirous Ilmarinen kyntää kyisen pellon, luonnos Pariisin paviljongin kupolifreskoihin Poika ja varis Mädäntynyt kuha Aino-taru, triptyykki Lemminkäisen äiti Velisurmaaja Tytön pää, Pikku Anna Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten Démasquée Eero Järnefelt : Taiteilijan pojan muotokuva Matilda Wrede Kaislikkoranta Syysmaisema Pielisjärveltä Raatajat rahanalaiset (Kaski) Pekka Halonen : Viulunsoittaja Oijustie Avannolla Syksyinen raita Tienraivaajia Karjalassa Helene Schjerfbeck : Vihreä asetelma Pukukuva I Toipilas Kansakoulutyttö Omakuva, musta tausta Punatäpläinen omakuva Maria Wiik : Hilda Wiikin muotokuva Maailmalle Juho Rissanen : Sokea Povarissa Rauta kaulassa Lapsuuden muisto (Miehet, poika ja isä)
