Suomalainen realismi ei suhtautunut talonpoikaisväestöön säälien vaan todeten tai ihannoiden. Tässä suhteessa on Eero Järnefeltin maalauksella Raatajat rahanalaiset (1893) aivan erityinen asemansa Suomen taiteessa. Teos on maalattu Lapinlahdella, Väisälänmäen Rannan Puurulassa, joka oli perinteistä kaskenpolttoseutua. Ulkoilmamaalauksen periaatteiden mukaisesti Järnefelt maalasi työn paikan päällä, malleina talon väkeä ja naapureita. Maalauksen pääosassa on nuori tyttö, joka katsoo suoraan katsojaa kohti, nokeentunein kasvoin ja hellittämättä.
Järnefeltin teoksen nimi antaa viitteitä teoksen lähtökohdista. Nimi tulee Kalevalan säkeistä 'tuop' on piika pikkarainen, raataja rahanalainen'. Kyseessä olevat kaskeajat ovat siis palkollisia, jotka saavat palkkansa viljana, mikäli sitä ei kato vie. Maalauksen valmistusvuosi oli toinen vuosikymmenen suurista perättäisistä katovuosista. Kuvan kaskeajilla oli raskas aika edessä, ja kuvan tyttö tiesi sen.
Raatajat rahanalaiset on herättänyt paljon keskustelua Suomen taiteen historiassa. Se on toisaalta haluttu nähdä puhtaasti tolstoilaisena, yhteiskunnallisesti kantaa ottavana työväestön kurjuuden kuvauksena, toisaalta uskonnollisena sommitelmana, jolloin päähuomio on kiinnitetty nuoren tytön pyhimyksenomaiseen kuvaamiseen, savusädekehään tytön pään ympärillä sekä kauniisti ja hartaasti kuvattuun korpitunnelmaan ja sinisten salojen romanttiseen jylhyyteen.
Raatajat rahanalaiset on aiheeltaan ainoa taiteilijan koko
tuotannossa. Kertaakaan ei Eero Järnefelt enää palannut kuvaamaan
työn orjuuttamaa suomalaista talonpoikaa. Kaikki hänen myöhemmät
kansankuvauksensa saivat humoristisen, laatukuvamaisen luonteen.
![[SEURAAVA SIVU]](/fng/pic/www4/common/arrow/nuoli2.gif){kind=icon}
Realismin ja kansallisromantiikan vuosikymmenet 
Walter Runeberg : Apollon ja Marsyas Amor ja Bacchus lapsina Johannes Takanen : Aino, merelle katsova Andromeda Kansallisromanttinen karelianismi Adolf von Becker : Äidin iloa Victor Westerholm : Knutsbodan vuoret Kukkivia hedelmäpuita, Suresnes Albert Edelfelt : Taiteilijan sisaren Ellen Edelfeltin muotokuva Kuningatar Blanka Lapsen ruumissaatto Louis Pasteurin muotokuva, harjoitelma Pariisin Luxembourgin puistossa Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä Gunnar Berndtson : Peilin ääressä Morsiamen laulu Aukusti Uotila : Lammaspaimen Kalastuspaikka kuutamolla Akseli Gallen-Kallela : Kullervon kirous Ilmarinen kyntää kyisen pellon, luonnos Pariisin paviljongin kupolifreskoihin Poika ja varis Mädäntynyt kuha Aino-taru, triptyykki Lemminkäisen äiti Velisurmaaja Tytön pää, Pikku Anna Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten Démasquée Eero Järnefelt : Taiteilijan pojan muotokuva Matilda Wrede Kaislikkoranta Syysmaisema Pielisjärveltä Raatajat rahanalaiset (Kaski) Pekka Halonen : Viulunsoittaja Oijustie Avannolla Syksyinen raita Tienraivaajia Karjalassa Helene Schjerfbeck : Vihreä asetelma Pukukuva I Toipilas Kansakoulutyttö Omakuva, musta tausta Punatäpläinen omakuva Maria Wiik : Hilda Wiikin muotokuva Maailmalle Juho Rissanen : Sokea Povarissa Rauta kaulassa Lapsuuden muisto (Miehet, poika ja isä)
