Käsitteenä suomalainen realismi eroaa siten monessa suhteessa siitä, mitä tällä termillä yleensä taidehistoriassa käsitetään. Varsinkin realismiin usein liittyvä yhteiskunnallinen tiedostaminen oli Suomessa vähäisempää. Maaseutu- ja maanviljelysvaltaisessa Suomessa ei ollut vielä sellaisia suurkaupunkeja ränsistyneine laitaosineen, joita vastaan realismi olisi voinut nousta. Ei myöskään ollut tehdasteollisuutta alistettuine työläisineen, joita olisi voitu kuvata. Taidekin oli vielä niin haparoivaa ja vailla itsevarmuutta, ettei se ollut ehtinyt akatemisoitumaan. Taiteella oli Suomessa edelleen suuri yhteisesti omaksuttu yhteiskunnallinen tehtävänsä; isänmaallisen herätyksen aika jatkui.
1880-luvun todellisuuteen pureutunutta, usein objektiivisuuteen
pyrkinyttä ulkoilmamaalausta seurasi subjektiivisuuteen, romantiikkaan
ja mystiikkaan taipuva suuntaus. Kansallisen herätystyön jatkeeksi
muotoutunut kansallisromantiikka oli voimakas, kaiken kattava ilmiö,
joka useilla ajan taiteilijoilla niveltyi aikaisempaan maalaukseen.
Oman maan muinainen historia, kansantaide, Karjala ja Kalevala innoittivat
taiteilijoita kaikilta taiteen aloilta. Karjalassa eli vielä muinainen suomalainen
maailma, turmeltumattomana ja aitona. Siellä kalevalainen aika oli arkipäivän
askareissa mukana, siellä saattoi emäntä laskea karjansa laitumelle
kalevalaisia loitsuja lukien. Karelianismi edustaa Suomessa
kansallisromanttisen suunnan voimakkainta ilmentymää. Kalevala, jonka
kuvittamisessa 1860-luvun Suomi ja R.W. Ekman ei ollut vielä onnistunut,
tuli 1890-luvun taiteilijoille merkitsemään syvää innoituksen lähdettä.
![[SEURAAVA SIVU]](/fng/pic/www4/common/arrow/nuoli2.gif){kind=icon}
Realismin ja kansallisromantiikan vuosikymmenet 
Walter Runeberg : Apollon ja Marsyas Amor ja Bacchus lapsina Johannes Takanen : Aino, merelle katsova Andromeda Kansallisromanttinen karelianismi Adolf von Becker : Äidin iloa Victor Westerholm : Knutsbodan vuoret Kukkivia hedelmäpuita, Suresnes Albert Edelfelt : Taiteilijan sisaren Ellen Edelfeltin muotokuva Kuningatar Blanka Lapsen ruumissaatto Louis Pasteurin muotokuva, harjoitelma Pariisin Luxembourgin puistossa Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä Gunnar Berndtson : Peilin ääressä Morsiamen laulu Aukusti Uotila : Lammaspaimen Kalastuspaikka kuutamolla Akseli Gallen-Kallela : Kullervon kirous Ilmarinen kyntää kyisen pellon, luonnos Pariisin paviljongin kupolifreskoihin Poika ja varis Mädäntynyt kuha Aino-taru, triptyykki Lemminkäisen äiti Velisurmaaja Tytön pää, Pikku Anna Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten Démasquée Eero Järnefelt : Taiteilijan pojan muotokuva Matilda Wrede Kaislikkoranta Syysmaisema Pielisjärveltä Raatajat rahanalaiset (Kaski) Pekka Halonen : Viulunsoittaja Oijustie Avannolla Syksyinen raita Tienraivaajia Karjalassa Helene Schjerfbeck : Vihreä asetelma Pukukuva I Toipilas Kansakoulutyttö Omakuva, musta tausta Punatäpläinen omakuva Maria Wiik : Hilda Wiikin muotokuva Maailmalle Juho Rissanen : Sokea Povarissa Rauta kaulassa Lapsuuden muisto (Miehet, poika ja isä)