Pariisi oli suomalaisten realistien ja ulkoilmamaalareiden oppipaikka. Esikuvina ja ihanteina suomalaisilla taiteilijoilla ei kuitenkaan ollut radikaalein ja rohkein ranskalainen taide, vaan Jules Bastien-Lepage ja Jules Breton olivat yleisesti suomalaisten ihailun kohteina.
Ensimmäinen suomalainen Pariisiin siirtyjä oli Adolf von Becker (1831 - 1901), joka lähti Düsseldorfista kyllästyneenä kaupunkiin, jossa 'teoretisoitiin, juotiin olutta ja maalattiin kaikki samalla värillä'.
Beckerin taide oli täynnä arkipäivän pikkutapahtumia, tavallisen elämän todellisuutta. Maalauksessaan Äidiniloa (1868) Becker irtaantuu romantisoivasta perheidyllistä ja lähenee realismia. Kuva on kohtaus ranskalaisesta arkipäivästä, pienen pojan maidonjuontia ylpeänä mutta samalla huolekkaana seuraavasta ranskalaisäidistä. Kiinnostus kansatieteelliseen tarkkuuteen on edelleen nähtävissä, posliinikannun kuviot ja saksien kiiltävyys on täsmällistä ja huolekasta maalaamista. Hallitsijaparin kuva seinällä liittää kohtauksen omaan aikaan ja kulttuuriin.
Adolf von Beckerin realismi ei koskaan siirtynyt
kansallisromanttiseen suuntaan, kuten monella muulla ajan
taiteilijalla. Becker muutti opiskelukaupunkiinsa Pariisiin juuri
niihin aikoihin, jolloin uusi romanttinen suuntaus valtasi alaa.
Realismin ja kansallisromantiikan vuosikymmenet
Walter Runeberg : Apollon ja Marsyas
Amor ja Bacchus lapsina
Johannes Takanen : Aino, merelle katsova
Andromeda
Kansallisromanttinen karelianismi
Adolf von Becker : Äidin iloa
Victor Westerholm : Knutsbodan vuoret
Kukkivia hedelmäpuita, Suresnes
Albert Edelfelt : Taiteilijan sisaren Ellen Edelfeltin muotokuva
Kuningatar Blanka
Lapsen ruumissaatto
Louis Pasteurin muotokuva, harjoitelma
Pariisin Luxembourgin puistossa
Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä
Gunnar Berndtson : Peilin ääressä
Morsiamen laulu
Aukusti Uotila : Lammaspaimen
Kalastuspaikka kuutamolla
Akseli Gallen-Kallela : Kullervon kirous
Ilmarinen kyntää kyisen pellon, luonnos Pariisin paviljongin kupolifreskoihin
Poika ja varis
Mädäntynyt kuha
Aino-taru, triptyykki
Lemminkäisen äiti
Velisurmaaja
Tytön pää, Pikku Anna
Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten
Démasquée
Eero Järnefelt : Taiteilijan pojan muotokuva
Matilda Wrede
Kaislikkoranta
Syysmaisema Pielisjärveltä
Raatajat rahanalaiset (Kaski)
Pekka Halonen : Viulunsoittaja
Oijustie
Avannolla
Syksyinen raita
Tienraivaajia Karjalassa
Helene Schjerfbeck : Vihreä asetelma
Pukukuva I
Toipilas
Kansakoulutyttö
Omakuva, musta tausta
Punatäpläinen omakuva
Maria Wiik : Hilda Wiikin muotokuva
Maailmalle
Juho Rissanen : Sokea
Povarissa
Rauta kaulassa
Lapsuuden muisto (Miehet, poika ja isä)