Valtion taidemuseo

Magnus Enckell

Lepäävä poika

Suomalaisen symbolismin peruskolmikon muodostivat Magnus Enckell, Ellen Thesleff ja Beda Stjernschantz, jotka kaikki saapuivat Pariisiin vuoden 1891 aikana. Joukon johtajaksi ja aatteen julistajaksi Suomessa nousi Magnus Enckell (1870 - 1925). Häneltä puuttuivat ajan kansalliset ihanteet ja niiden mukanaan tuomat velvoittavat ja sitovat päämäärät. Hän ei kyennyt hyväksymään ahtaasti kansallisia tarkoitusperiä, vaan kääntyi kohti yleismaailmallisiin pyrkimyksiin ja saavutuksiin perustuvaa taidetta.

Enckellin vuosina 1892 - 94 valmistuneet vajaat kymmenen teosta loivat perustan sekä hänen omalle taiteelleen että suomalaiselle pariisilaissävyiselle symboliikalle ylipäätään. Niihin kuuluu sarja nuorten poikien kuvia, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden: kuvan ihmisestä ajattomassa, paikallisesti jäsentymättömässä tilassa, keskittyneenä vain omaan olemassaoloonsa. Näissä poikakuvissaan Enckell jätti pois kaikki mahdolliset sivutekijät, värinkin niin pitkälle kuin mahdollista. Taitavana piirtäjänä hän pelkisti sanottavansa vain viivaan ja sitä välittömästi korostavaan sävyvaikutukseen. Pelkistäminen ei koskenut ainoastaan viivaa, väriä ja sommittelua, vaan myös töiden psykologista sisältöä.  [SEURAAVA SIVU]

* Symbolismin kausi * Magnus Enckell : Lepäävä poika * Herääminen * Poika ja pääkallo * Ellen Thesleff : Toskanalainen maisema * Maisema, kevätyö * Omakuva * Viulunsoittaja * Beda Stjernschantz : Kaikkialla ääni kaikuu * Ville Vallgren : Kevät (Ylösnousemus) * Kaiku * Leski * Ruusutanssi * Hugo Simberg : Halla * Näky * Syksy II * Piru padan ääressä * Sallittu * Kuoleman puutarha * Satu II * Haavoittunut enkeli * Täti

___
Magnus Enckell, teokset kokoelmissa