Vaikka symbolismi merkitsi mielenkiintoista vaihetta monille
suomalaisille taiteilijoille, muodostui siitä vain yhdelle tekijälle läpi
koko tuotannon kulkenut tekemisen ehto.
Hugo Simberg
(1873 - 1917) tiesi uransa alusta lähtien, ettei Taideyhdistyksen
piirustuskoulussa annettu realistispohjainen opetus ollut häntä
varten. Niinpä hän hylkäsi pian koulun tarjoaman opiskelumahdollisuuden,
pyrki ja pääsi Akseli Gallen-Kallelan oppilaaksi Ruoveden Kalelaan,
minne tuo Suomen taiteen kiistaton keskushahmo oli vetäytynyt
työskentelemään erämaan rauhaan. Hugo Simbergillä ei kuitenkaan ollut
halua etsiä niitä aitoja ihmisiä ja kansantyyppejä, joita hänen opettajansa
haki. Simbergille aito ja alkuperäinen löytyi omasta mielestä ja kuvitelmista.
![[SEURAAVA SIVU]](/fng/pic/www4/common/arrow/nuoli2.gif){kind=icon}
Symbolismin kausi 
Magnus Enckell : Lepäävä poika Herääminen Poika ja pääkallo Ellen Thesleff : Toskanalainen maisema Maisema, kevätyö Omakuva Viulunsoittaja Beda Stjernschantz : Kaikkialla ääni kaikuu Ville Vallgren : Kevät (Ylösnousemus) Kaiku Leski Ruusutanssi Hugo Simberg : Halla Näky Syksy II Piru padan ääressä Sallittu Kuoleman puutarha Satu II Haavoittunut enkeli Täti
