Marraskuun ryhmän suomalainen ekspressionismi

Kun Marraskuun ryhmä 1910-luvun lopulla perustettiin, se ei merkinnyt varsinaisesti uuden taidevirtauksen esiintunkeutumista Suomessa. Ekspressionismista käyty taistelu oli tapahtunut jo vuosikymmenen alussa. Sikäli ryhmän toiminnalla kuitenkin tuli olemaan suuri merkitys, että se kokosi yhteen osan niistä taiteilijoista, jotka tietoisesti pyrkivät uusiin, epäsovinnaisiin ratkaisuihin. Marraskuulaisuudesta tuli nimitys, joka liittyy ekspressionistiseen taidesuuntaukseen 1910- ja 1920-luvuilla. Marraskuun ryhmä oli osittain samanaikainen kuin Septem-ryhmä, ja se nähtiin nimenomaan kansallisena ilmiönä, Septemin kansainvälisyyden vastapainona. Kuitenkin moni marraskuulainen aloitti uransa värimaalarina, septemiläisyydestä kasvaneena.

Ekspressionismi sai aikaan Suomen kuvataiteen kaikkien aikojen suurimman taistelun keväällä 1912. Juuri kun taideyleisö oli ehtinyt tutustua puhtaaseen palettiin ja septemiläisiin ja heidät jotenkuten hyväksyäkin, astui esiin toisella tavalla radikaali taideilmiö, ekspressionismi. Ajan suomalaisessa taide-elämässä se edusti kaikkea sitä mikä oli rumaa, osaamatonta, vääristelevää ja alkukantaista.

Taistelua käytiin kahdella tasolla: toisaalta oli kyse vuonna 1864 perustetun Suomen Taiteilijaseuran sisäisestä valtataistelusta, nuorten ekspressionistien hyökkäyksestä Akseli Gallen-Kallelan arvomaailmaa vastaan, toisaalta kiisteltiin taiteellisista periaatteista.

Marraskuun ryhmän suomalainen ekspressionismi