William Lönnberg (1887 - 1949) kuului Sallisen, Ruokokosken ja muidenkin suomalaisten ekspressionistien ohella tanskalaisen räätälimestari Rydengin piiriin. Tämä oli koonnut ympärilleen joukon ekspressionistisia taiteilijoita, piti heitä luonaan asumassa ja hankki heidän teoksiaan. Lönnberg asui Rydengin luona Helsingörissä kolmatta vuotta ja tunsi vähitellen tanskalaisen taidemaailman kodikseen enemmän kuin konsanaan suomalaisen. Toisin kuin muut marraskuulaiset, Lönnberg ei välittänyt taidemaailman tietoisesta häkellyttämisestä. Kaiken tekemisen taustalla oli usko klassiseen osaamiseen, työn tunnolliseen suorittamiseen, hallittuun ilmaisuun, taiteen vanhojen sommitteluarvojen kunnioittamiseen ja ennen kaikkea väripintojen keskinäiseen suhteeseen. Sanalla inspiraatio ei ollut hänelle vähäisintäkään merkitystä.
Lönnberg oli kiinnostunut kaikesta uudesta, mutta hän hyväksyi
uutuudet vasta harkinnan jälkeen. Perusteellinen asioihin
paneutuminen, pohdinta ja harkinta teki hänestä laajalti vaikuttaneen
opettajan ja tulevien vuosikymmenien keskeisen vaikuttajan.
Marraskuun ryhmän suomalainen ekspressionismi
Tyko Sallinen : Omakuva
Pyykkärit
Tukaattityttö
Hihhulit
Jytkyt
Marcus Collin : Elonkorjuu
Surutalossa
Alvar Cawén : Omakuva
Kehtolaulu
Jalmari Ruokokoski : Rouva Bertha Stenmanin muotokuva
Valle Rosenberg : Istuva nainen (Taiteilijan sisar Ina Rosenberg)
William Lönnberg : Vihreäpukuinen tyttö
Ilmari Aalto : Kellot
Kubistinen sommitelma